Hyvän karman loppu?

Posted on

Sain syykuuksi yhden kauden lisää töitä Postista. Olin todella iloinen, vaikka sen toinen työ mahdollista työtä kuin vasta tammikuun puolelle.
Nyt olisi haastattelu tulossa DHL Vantaalle ja onneksi sen voi tehdä Tampereella mikä helpottaa todella paljon. Yritän vain olla näyttämättä sen, että on sattunut pieni työtapa turma. Se ei veisi minut kankkula kaivoon ja siitä syvälle masennukseen.

Elikkä olin juuri kirjoittanut kaksi viikkoa sitten uuden sopparin. Samana päivänä töissä polvilumpio lähti hieman paikalta, mutta vetäisi siteet siitä vierestä pilalle ja nyt polveeni sattuu. Ihan käsittämättömästä tilanteesta kuin pelkästä kävelystä ja tavaran noukkmisen ja kääntyminen takaisin autolle niin siinä kohtaan kuului mulahdus, kun se muljahti. Seuraavana aamuna terkkariin ja sitä rataa, siitä sitten saikulle.
Nyt on ollut kaksi viikkoa saikussa ja tässä ajassa. Oltu kahdesti normi lääkärissä ja sitten orttopeediolla (en muista miten se sana oikein kirjoitettiin) sekä rötkenissä. Rötken oli puhas, mutta ortopeedikon mukaan pitää mennä fyssariin 4-6 kertaa. Eilen perjantaina mehiläisestä terveyden huolto soitti ja kysyi, että oletteko varmoja et voisitte mennä ti töihin? Joo, kai voin mennä, koska tuun hulluksi kotona makaamisesta. Kyllä minä yritän kestää kipuja. Polvilumpion tuen sain ja se sattuu aivan hirveesti, jos pidän sitä kuus tuntia. Eli normi työ on sitä 8h niin kyllä olla polven kanssa kuumissaan ja :ssssss tyyliä. Olisiko kuitenkin hyvä jos menisin lääkäriin vielä maanantaina. Elikkä tulevana maanantaina menen lääkärille kuuntelemaan olenko kunnossa.

 

Samana päivänä on myös neuvolassa käynti, jonka itse hoitajakin on unohtanut. Sain ajan, mutta samalla sain tietää et pitäisi tehdä kolmekymppiset naisten tutkimukset ja siitä en ole saanut mitään tietoo. Kysyin yhdeltä kaverilta, joka myös täytti tänä vuonna kolmekymppiset niin hänkään ei ole saanut mitään lappusta kotiin, että täytyy mennä antamaan näytteitä. Hmmm mikä tässä on oikein kysymys. Onko posti hukaissut paperit vain Suomen terveyshuolto nyt unohtanut meidät uudet kolmekymppiset?


Tornari

Posted on

Elokuulle asti olen töissä Postissa ja katsoo mitä sitten käy. Toivoisin, että saisin jäädä postiin, mutta tuntuu siltä et moni muukin haluaa jäädä ja ovat parempia minusta. Ainakin minusta tuntuu siltä, että jään taas varhoihin alle, josta kukaan ei huomaa minua ollenkaan. Millä tavalla voisin tehdä sen vaikutuksen, että pääisisin töihin sinne pidemmäksi aikaa? Miten muut onnistuvat siltä?
Nyt on kuitenkin alkanut kuulla, että haluatko jatkaa Postissa et varmaan pökkäävät jäätä sormelle mitä mahiksia heillä olisi myös jäädä sinne. Itse en ole päässyt näkemään isointa pomoa, että voisin tehdä vaikutuksen hänelle, että minulla olisi tahtoa jäädä. POK:ssa yhden naisen kanssa olen jutellut ja ottanut asioista kiinnostusta. Siitä hän on ainakin kiitollinen todella paljon. Tietyllä tavalla se antaa voimia, että olen omana itsenä ja kysyn. Mutta eilen olin laittanut lapun, että yhteen firmaan tarvii sinisiä boksena niin se meni tuhka tuleen ja se varmaan sai minusta yhden negatiivisen kuvan minusta. Noh päätin, että otan itse sellaisen mukaan jokaisella kerralla laatikon niin sitten saan kirjekuoret kanniskellun laarissa enkä irallisena.
Yksi naispuolinen kesätyöntekijä sai hyvät arviot yhdeltä vakkari mieheltä, että suosittelee häntä pomolle et hän jäisi. Mutta hän ei ole työskennellyt ollenkaan edes minun kanssa oikein kunnolla eikä kauheasti muittenkan kanssakaan. Hieman tuntuu epäreilulta, mutta samalla loistava luoda pahan enteisen simene kasvamaan ajatukissani.

Jollakin tavalla minun vaistoni sanoaa, että en saisi paikkaa ja olen tässä miettinyt milloin jaksaa kirjoitela työhakemuksia jälleen kerran. Kun jaksaa niin täytyy muuta tehdä mikä hieman ärsyttää minua. Ei kyllä jaksaisi tehdä ollenkaan niitä työhakemuksiaa, koska en kuitenkaan saa mitään haastatteluakaan. Ainakastin teen, että tiedän et olen ainakin tehnyt sen. Ennen kuin saisin työ paikan niin olen varmasti kuukauden työtön ja tappelen niiden KELA papereiden kanssa.

Töissä on kiva olla. Lapsien kanssa enemmäkseen hauskinta olla. Tuttuja näkee matkalla. Tiettyihin paikkoihin, kun käyn niin on saanut tietynlaisen kontaktin. Ne jaksavat pitämään työstä hyvin kiinni.


Posti ja pientä mietintää

Posted on

Monien hakemuksien laittojen jälkeen Postista vastattiin. Sieltä sain kesätyöpaikan, vaikka omasta mielestäni haastattelu meni päin seinään. Se olisi toukokuusta syyskuun alkuun.
Sieltä yhden lapun täytyi työstää ja lähettää s-postina. Pienesti sotu tunnuksen lähettäminen s-postinen mietityttää, koska muistaakseni minulle on sanottu, että niin ei saisi tehdä. Joku voisi ryövätä sen, joka on tietotekniikan nero.
Myös sekin jännittää ylipäätäänsä, että tulenko pärjäämään Postissa. Asioita kertaa joka päivä melkein, kun asia varsinkin mainitaan.
Isosti myös pohdin, että lähdenkö ottamaan ja hakemaan kesätyötä. Onhan se parempi, kuin mitään töitä. Vaikka tässä menettää vuoden työttömyyden putken, kun tuon jälkeen täytyy kertätä uudelleen. Uudelleen täytyy kerätä, että saisi palkkatukea 100%:sti. Kun otan vastaan niin saan hieman eläkekertymää, vaikka se on tosi alhaalla mitä voi olla.

Kesätyön jälkeen olisi pientä aatosta hieman muuttaa työnperässä. Postissa ollessa soittaisi vasta silloin pari paikkaan, jos sieltä saisi vakituisempaa paikkaa kuorma-auto hommia. Muutto paikka olisi Akaa tai Pieksanmäki.Saisi kaikissa asioissa aloittaa puhtaana? Se sitten kesän puolessa välissä tiedotetaan.

Eläinkuljetuksesta hieman tietoo, että sen saan vasta kun olen tehnyt tuotantolinnuista kurssin. Sitten vasta voin hakea luvalliset lappuset. Toivottavasti Jessica Walanderin kirjeet eivät tulisi minun osoitteeni.


Sairaanhoitajan luona työn puolesta

Posted on

Punaisesta ristissä on nähtävästi uutta tapahtunut kun sain tietää, että on hoitaja käynti. Se on työ aikaa vielä. Edellisellä kerralla ei ollut tällaista mahdollisuutta. Nyt oli ja jei. Kiva, että löyty parkki Tampereen keskustaan ja sai maksaa melkein 2euroa parkista. Olipas heti talo todella sokkeloinen. Ilomoittautuminen koneella tai perinteisesti. Ehdottomasti perinteisesti, koska piakkoin niitäkää palveluita ei ole enään?
Nyt kun ollaan hoitajalla niin näytettiin ja kerrottiin melkein kaikista vaivoista mitä on. Unohdin kyllä mainita, että saattaa olla jotain hermoperäistä oireilua vasemmassa puolessa kehoa. Mistä johtuu vasemman jalan ontuminen välillä.
Ihan perus juttu kävi. Kävin myös pitkästä aikaa vaa’assakin ja se oli hirveetä. Ei saisi katsoa vaakaa, koska se vain masentaa ja masentaa. Käynti oli ihan jees ja mukava. Tunnin käynti oli mikä ihmetytti kovasti, että oliko minulla niin paljon vaivoja vai pälpätänkö liikaa?
Sieltä sitten töihin ja tavaroiden oikealle paikoille laittaminen. Alan oppia nyt paremmin liikkuttamaan pässiä. Mutta en saisi olla niin ennakoiva mitä voisi seuraavaksi tehdä. Tee asia siihen ja sitten odota toista tehtävän alkua. Kun muissa taas valitetaan, että miksi et ole oma-aloitteinen. Ilta päivä meni todella nopsaa. Pakkaamista opeteltiin ja kyllä siinä oleva kaksi konetta osaa painaa aikalailla.

Mitä muuten erikoista on tapahtunut on se, että minulla on hoito koira. Espanialainen vesikoira valko ruskea. Koira joka ei kaipaa ekstra huomiota. Syötän ja lenkitän. Toivon tällä tavalla sitten kiloja lähtisi karsiutumaan. Siinä sivussa myös salin käymiset auttaisivat minua. Nyt vain tuntuu siltä, että aikaa ei ole enään ylimääräiselle ollenkaan. Jokainen minuutti ja tunnit ovat mitoitettu tarkasti. Nytkin kärsin huomisesta päivästä ainakin aamu, koska menen näin myöhään ja aikaisin herään koiran lenkittämiseen. Eli öitä.


Hyvää uuttavuotta!!!!!!!!!!!!!!!!

Posted on

Kohtahan vaihtuu jälleen uusi vuosi. Yksi vuosi on mennyt tässä aika rattoisasti.
Kuusi kuukautta asepalveluksessa ja 32h töissä sekä loppu aika työtä etsimässä työttömänä.
Sitä odotellessa mitä seuraava vuosi toisikaan tullessaan. Toivoisin sitä mitä on järjestellyt saamiseksi. 2.1 alkaisi palkkatuki työ ja sieltä pääsisi paremmin työn elämään kiinni mikä olisi todella ihanteelista. Toivottavasti ei mene niin ajattelun ja haaveiden maaksi.

 

Hyviä uutta vuotta lukioille, jos teitä on siellä kuvaruuden toisella puolella!!!
Ainaskin yhdelle valittajalle/haukkujalle!!!
Viimeinen kerta kaksikymmistä elämä alkaa siis lähtö laskenta jo alkanut kolmekymppiseksi. Mitenhän paljon se numerotkin alkaa vaikuttaa työttömän elämään?


Jännitystä ilmassa

Posted on

Nyt hiljalleen pistin Eläinkuljetus kokeeseen ja siihen on parisen viikkoa aikaa lukea. Kattoo nyt miten menee se koe. Onneksi maksaa kokeesta vasta, kun menee läpi. Yritän läpäistä kaikista eläimistä niin sitten on helpompaa tehdä kuin yksitellen tehdä ja maksaa se yli 50 yhdestä kokeesta.

Sen lisäksi huomenna on viimeinen päivä milloin he voivat tehdä päätöksen tästä sotkusta työkkäristä. Se kyllä jännittää, että saako takautuvasti noi rahat vain olenko pennitön joulukuuhun asti, kun silloin veroraha hieman helpottaa minua aikalailla. Loppupeleissä se ei kuitenkaan kauheesti auta, jos en saa työttömyysrahaa.
Posti tietenkin tuo sitä lisä jännitystä, koska siinä menee parisen päivää. Veikkaisin, että perjantaina et saisin tiettää vastauksen. Murrunko vain en.

Kipeänä on oltu tässä näin. Kattoo miten menee flussassa tehty työhakuset. Omasta mielestäni teksti hakemuksessa on ollut kyllä ollut huonoa laatua. Ajatukset eivät kulje oikein kunnolla.


Työtön kirjoittaja

Posted on

Hei kaikille lukijoille!

Olen tässä näin miettinyt monta kuukautta alkaisinko tekemään omaa bolgia ja mistä. Ennen kaikkea uskaltaisinko kirjoittaa blogia itsestäni. Ehkä se kuulostaa hieman itse rakkaalta, mutta kirjoittamalla pystyn purkauttamaan sitä miten vaikeata olla työtön. Siitä oikeastaan ajatuskin tulikin, kun olen työtön niin kuin moni muukin Suomessa. Työttömän päivistä voisi tehdä jonkunlaisen blogin ehkäpä jonkunlaisenkin kirjankin.

Nettimaailmassa käytän käyttäjää Miss.

Olen nuori 26-vuotias nainen Helsingistä, mutta nyt asustan Pirkanmaalla. Peruskoulun käytyään Helsingissä opiskelin eläintenhoitajaksi Lahdessa. Myöhemmin opiskelin kokiksi Tampereella.
Kirjoitusvirheitä tulee olemaan kirjoituksissani, kun olen niin sokea omalle tekstilleni. Toivon, kovasti että saatte ymmärrystä sanomasta ja että kiinitä huomiota liikaa kirjoitusvirheisiini.
Oikeassa elämässä nimeni ei ole perinteinen suomalainen nimi, vaikka olen syntynyt Suomessa niin kuin vanhemmat ja isovanhemmat. Jollakin tavalla uskon, että nimeni saattaa vaikuttaa haku prosessissa. Kun monesti he luulevat minun tulleen ulkomaailta, kunnes puhun suomea hyvin niin silloin he yllättyvät kovasti.

Vaikeata on kuvailla itseäänsä aina paperille niin kuin nytkin niimpä kirjoitan lyhyesti siitä mitä tykkään tehdä ja pienestikin harrastaakin. Ehkä jossain vaiheessa voisin postittaa paremmenna minä profiilin.

Pidän kovasti eläimistä ja siksi meninkin eläintenhoitajaksi opsikelemaan. Itselläni on ollut hamstereita ja akvaario lemmikkeinä. Nyt tällä hetkellä on kanarianlintija ja yksi viljakäärme. Tulevaisuudessa ajattelin hankkia lisää ainakin hamstereita. Piirtelen, vaikka en ole suinkaan hyvä sellainen. Myös maalan öljyväreillä ja vesiväreillä. Välillä myös teen liitutöitäkin.
Pelaan todella harvakseltani nykyään pleikkaa, kun pelit maksavat maltaita. Tarjous ollessa niin ostan halvalla, mutta kuitenkin peli jää kirjahyllyyn pölyttämään. Kun olen aika hidas pelaaja ja aikaa voi käyttää muuhunkin.
Kirjoittelen paljon koneella ja harrastukseen kuuluukin roolipelaamista. Myös kirjoittelen hitaasti syntyviä kijojani.
Luen mielelläni paljon kirjoja fantasia, kauno, kauhu, realismia, scfifiä ja niiden sekoittamista.
Tietenkin minä tykkää urheilemisesta. Aika monesta lajia tykkäisin harrastaa jos olisi varaa. Olen harrastanut uimahyppyä, ratsastusta, ampumista ja salibandyäkin. Kun en ole töissä niin harrastuksiikaan ei saa rahaa niin ei niitäkään oikein voi harrastaa. Sen sijaan olen mihin minulla on varaa niin hankkinut jousipyssyn ja nuolet itselleni niin sitä. Uimista uimahallilla kerran viikossa (ei kesäisin). Lenkkeileminen ja patikoimista kaupungeissa. Tietenkin pyörräillä. Oikeastaan pyöräilen, jos suinkin voin paikkoihin.
Kovasti pidän elokuvista.